Image result for Lohiralli puhuttaa Länsi-LapissaNorjalaiset elävät öljystä ja kalasta

Jo satojen vuosien ajan ovat norjalaiset olleet ahkeria kalastajia. Tutkimalla Norjan karttaa voidaan havaita, että käytännöllisesti katsoen kaikki maan asutus sijaitsee rannikolla. Tämä on varsin luonnollista, koska vuonoinen maa on pieniä alueita lukuun ottamatta mahdotonta viljellä.

1960-luvun loppupuolella Norjan taloudellinen menestystarina käynnistyi, kun se alkoi hyödyntää Pohjanmerellä sijaitsevia öljy- ja maakaasuvarojaan. Varsin pian maa nousi maailman vauraimpien joukkoon, ja se on kerännyt tulevaisuutta varten valtavan rahaston, johon öljytuloja on sijoitettu.

Norjan talous on ollut liekeissä, mutta öljysektorin suuri koko on herättänyt huolta. Se on vetänyt ihmisiä ja innovaatioita niin paljon puoleensa, että muiden sektoreiden kehittäminen on jäänyt puolitiehen. Onneksi öljysektorin varjossa on kasvanut Norjan talouden toinen tukijalka: kala. Vanha elinkeino on saanut uutta vauhtia kalanviljelystä. Kalasektori on lyönyt uusia ennätyksiä, esimerkiksi tammikuussa 2016 vienti kasvoi 18 prosenttia ja oli arvoltaan 6,7 miljardia Norjan kruunua.

Lohiralli tuo rahaa myös Suomeen

Vaikka norjalaiset ovatkin innokasta kalansyöjäkansaa, on selvää, ettei noin viiden miljoonan asukkaan maa pysty syömään itse sitä hurjaa lohimäärää, jonka kalankasvattamot puskevat vuosittain markkinoille. Sen sijaan Norjan lohella riittää kysyntää Kaukoidässä, jossa sitä tarjotaan ylellisenä herkkuna ja tietysti sushina.

Mielenkiintoista on, että Pohjois-Norjassa kasvatettava lohi ei lennä Kaukoitään esimerkiksi Tromssan tai Rovaniemen kautta, vaan se kuljetetaan Kalevan mukaan läpi Suomen aina Helsinki-Vantaan lentoasemalle saakka.

Nämä kuljetukset ovat saaneet aivan uskomattomat mittasuhteet. Suomen kalateollisuuden koko viennin arvo oli vuonna 2017 148 miljoonaa euroa, josta 96 miljoonaa euroa kertyi norjalaisen lohen edelleenviennistä Eurooppaan.

Länsi-Lapin teillä ajetaan vaarallisissa olosuhteissa

Kalevan uutinen kertoo myös, että Kilpisjärven kautta kulkeva kuorma-autoliikenne on kymmenessä vuodessa 1,5-kertaistunut. Tietä ei ole mitoitettu näille määrille, ja se onkin aiheuttanut ongelmia. Lapin kuormitettuja ja liukkaita väyliä ajelevat usein myös ulkomaiset kuljettajat, joilla ei ole välttämättä kokemusta Lapin talvisista olosuhteista. Nämä vaaratekijät ovat aiheuttaneet sen, että ojaan ajanut rekka on nykyään yleinen näky Muonion lähettyvillä. Asia on kuitenkin hyvin Liikenneviraston tiedossa, ja toivon mukaan älytiehanke sekä Lapin tie- ja ratayhteyksien kehityssuunnitelmat tuovat tilanteeseen parannusta.